Kuvat: Veera Leivo
Hyvin menneen Ypäjän reissun jälkeen ajattelin että Loimaalle ilmoittaudun Aluevaativaan, koska TD kisoissa on pakko ajaa taas helppoa luokkaa mestaruussääntöjen puitteissa.Ajankohta kilpailulle oli melko huono omaltakohdaltani nimittäin just viikko ennen ylppäreitä! Ajatus hyvä, toteutus ei niinkään. Kylmän ja tuulisen toukokuun toiseksi viimeinen viikonloppu olikin kuumaakin kuumempi. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämpöä oli parhaimmillaan +35. Tiesihän sen jo hieman etukäteen että Epulle ei nuo helteet sovi. Alkaa puuskutus ja allergiat ym. Voi huoh! Ainakin sain pohjarusketusta Espanjanmatkaa ajatellen :)
Kouluun olin enemmän kuin tyytyväinen! Ohjelmana oli sama koulurata, jonka ajoivat kansallisen vaativan kuskit. Eppu sai 69% 48vp....Parhaat pisteet koko valjakkourallamme! :) Pisteet olisivat riittäneet myös kansallisen luokan ykkössijaan.
Kuuman ja hikisen (mutta hyvin menneen ) kouluradan jälkeen suuntasin ajatukset tarkkuuteen. Muistan vain miettineeni että "okeij, tsemppaa 5min, muista rata ja sitten pääsee pois kuumista ajovaatteista". Rakkaudesta lajiin --> MÄ VIHAAN TARKKUUTTA. Niin täydellisen, hyvän, ihanan ja kivan kouluajon jälkeen ajan mustan heppani tarkkuusradalle. Aloitan. Ja tiputan neljää vaille jok`ikisen pallon. Tässä kohtaa sain kuulla, että toimihenkilöillä oli tullut jokin sekaannus vaunumittojen kanssa ja olinkin ajanut +5cm väleillä... Voi huoh! Sain ajaa radan uudestaan, mutta sitten päätinkin unohtaa sen! Ajoin melkein yhden portin väärin. Huomatessani virheen aloin peruuttaa, mistä seurasi minuutin yliaika ja tottelemattomuus vierheitä. Loppusaldoksi sain mojovat 53vp. Ennätyksien ennätys. Ei voi muuta sanoa!
Ei paljoa hymyilyttänyt ;)
Maratonille lähtiessäni tiesin jo valmiiksi että ei Eppu jaksa kuuden esteen marathonia sellaisessa helteessä, joka Loimaalla oli. Neljännen esteen kohdalla saimme hengähtää minuutin odotusajan vuoksi ja palautuminen näkyi heti. Tamma laukkasi estealueelle sisään! Kunnossa ei ole siis vikaa, vain happi ei tunnu kulkevan. Viidennen esteen kohdalla päätettiin Veeran kanssa keskeyttää. Mitään kun ei ollut kilpailun osalta menetettävissä. Kamat pakattiin ripeällä tahdilla ja eikun kotia kohti. Mikä farssireissu, mutta tulipahan tehtyä. Onneksi Eppu palautui hyvin ja päästiin jatkamaan treenejä kohti tulevia koitoksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti